Sakramentit: kaste

Kaste on toinen metodistikirkon sakramenteista.

Kaste on sakramentti

Sana sakramentti tulee latinankielisestä sanasta, joka tarkoittaa lupausta, ja kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa mysteeriä. Sakramentit ovat toimituksia, jotka yhdistävät meidät Jumalan rakkauden ja armon mysteeriin sekä kutsuvat meitä vastaamaan niihin uskossa. Vaikka on olemassa useita tapoja avautua Jumalan rakkaudelle ja armolle, metodistit tunnustavat vain kaksi rituaalia sakramentteina: kasteen ja pyhän ehtoollisen. Nämä ovat ainoat kaksi käytäntöä, joita Jeesus erityisesti käskee evankeliumeissa toteuttaa (lue esimerkiksi Matteus 28:19–20, Luukas 22:14–21). Kaste on liittymistä Kristuksen perheeseen, ehtoollinen vahvistaa ja ravitsee meitä uskonvaelluksellamme.

Mitä tapahtuu, kun meidät kastetaan?

Kasteessa me tunnustamme ja juhlistamme Jumalan armoa, jota tarjotaan meille vapaasti jopa ennen, kuin edes tiedostamme sitä. Tunnustamme syntimme, hyväksymme jäsenyyden Kristuksen perheessä ja lupaamme luottaa ja palvella Jeesusta Kristusta Herranamme. Kaste on ulkoinen ja näkyvä merkki liitostamme Jumalan kanssa. Siinä hyväksymme Jumalan vapauden lahjat sekä voiman kasvaa uskossa Pyhän Hengen jatkuvan avun ja elämänkestävän rukouksen, opiskelun, palvelun, todistamisen ja ylistämisen kautta. Metodistikirkossa kaste on yhteisöllinen juhla. Seurakunta lupaa huolehtia ja tukea kastettavia, olivatpa he lapsia tai aikuisia. Toimitusta kutsutaan kasteliitoksi, koska yksilöinä ja uskonyhteisönä tiedostamme pyhän luonteen, joka liitolla Jumalan kanssa on.

Miksi ja miten vettä käytetään kasteessa?

Vesi puhdistaa. Se on välttämätön kaikelle elämälle. Kaste muistuttaa meitä olemaan kiitollisia kaikesta, mitä Jumala on jo tehnyt puolestamme – vedenpaisumuksen vedessä ja sateenkaaren lupauksessa; israelilaisten paossa Egyptistä ja heidän selviämisessään erämaassa; Jeesuksen kasteessa, elämässä, kuolemassa ja ylösnousemuksessa – ne kaikki muistuttavat siitä, että tarvitsemme Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen jatkuvaa puhdistusta ja uudistusta.

Pirskottaminen, valelu ja upotus ovat kaikki hyväksyttyjä kasteen muotoja metodistikirkossa. Mitä tahansa muotoa käytetäänkin, kaste tulee tehdä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen – Luojan, Lunastajan ja elämämme ja uskomme Ylläpitäjän – nimeen. Sitten uskonyhteisön edustajat – pastori ja ehkä vanhemmat, kummit tai seurakunnan johtajat – laskevat kätensä kastetun pään päälle näin antaen hänelle vahvan siunauksen ja kutsun toimintaan ja lausuvat: ”Pyhän Hengen työ kanssasi, joka olet syntynyt vedestä ja Hengestä, että voisit olla Jeesuksen Kristuksen uskollinen opetuslapsi”. (The United Methodist Hymnal”, 1989)

Minkä ikäisenä tulisi tulla kastetuksi?

Metodistikirkossa, kuten monessa muussakin kristillisessä kirkossa, kaste voi tapahtua missä iässä tahansa. Lapsikasteella on raamatulliset perusteensa (lue Apostolien teot 2:38–39; 16:15, 33). Tulemme tähän maailmaan epätäydellisinä olentoina ja tarvitsemme pelastusta. Kun lapsi tuodaan kastettavaksi, vanhemmat, kummit ja koko uskonyhteisö lupaa ympäröidä lapsen kristillisellä huolenpidolla ja opetuksella samalla, kun lapsi alkaa tunnustaa ja vahvistaa uskoaan. Usein uskon vahvistaminen tapahtuu teini-iässä jumalanpalveluksessa, jota kutsutaan konfirmaatioksi. Nuoret ja aikuiset, joita ei ole koskaan kastettu ja jotka haluavat liittyä uskonperheeseen ja metodistikirkkoon, voivat tunnustaa uskonsa, saada opetusta kirkon opeista ja perinteestä ja tulla sitten kastetuksi jäsenyyteen.

Miten ristiäiset ja lapsen siunaaminen vertautuvat kasteeseen?

Termillä ristiäiset ymmärretään toisinaan tarkoitettavan rituaalia, jossa lapsi saa nimen, mutta se on käytännössä sama asia kuin kaste. Kun lapsen nimi mainitaan kastettaessa, huomio on Jumalan rakkauden voimassa ja työssä. Lapsen siunaamisessa lasta ei kasteta, eikä toimitus ole virallisesti käytössä metodistikirkossa. Kaste on Jumalan rakkaudellisen toiminnan tunnustamista ja juhlistamista. Tuo Jumalan toiminta on alkanut jo aikaisemmin, ja se myös jatkuu koko luomakunnan hyväksi.

Voidaanko (tai pitäisikö) minut
kastaa uudelleen?

Kaste on sen tunnustamista, että Jumala armollisella rakkaudellaan jo toimii elämässämme. Jumalan armo kestää, eivätkä Jumalan lupaukset mene koskaan hukkaan. Metodistikirkko tunnustaa useimpien muiden kristillisten kirkkojen kasteen.

Toisinaan epäonnistumme pitämään lupauksemme Jumalalle ja koemme, että meidän täytyy uudistaa sitoutumisemme, joka tehtiin kasteessa. Metodistikirkko tarjoaa mahdollisuuksia kastelupausten uudelleenvahvistamiseen yksilön elämän tärkeissä risteyskohdissa ja kirkon elämässä. Näitä ovat konfirmaatio, metodistiseurakuntaan liittyminen, häät, hautajaiset, Jeesuksen kasteen juhlistaminen, pääsiäinen ja helluntai. Näihin liittyvissä jumalanpalveluksissa me uudistamme lupauksemme rakastaa ja palvella ja meitä rohkaistaan muistamaan kasteemme ja olemaan kiitollisia.

Kasteesta

Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän.” (Room. 6:3–5)

Pyhään yhteiseen seurakuntaan, joka on uuden liiton yhteys, meidät liitetään kasteessa Kristukseen. Sen, joka tahtoo tulla kirkkomme jäseneksi, tulee siis olla kastettu, ja hänen tulee myös itse vahvistaa halunsa elää uuden liiton yhteydessä.

Raamattu ja kirkkojärjestys korostavat kasteen merkitystä ja sitä vastuuta, joka vanhemmilla ja seurakunnalla on: kasvattaa kastettuja lapsia ja opettaa heille kristillistä uskoa. Siten valmistamme heitä siihen Kristuksen palvelutehtävään, johon meidät hänen seuraajinaan on kutsuttu.

Aikuisten kasteella on sama sisältö kuin lasten kasteella. Kuitenkin on luonnollista, että aikuisena (tai varhaisnuorena) kastettava itse vahvistaa halunsa tulla kasteessa liitetyksi uuden liiton yhteyteen. Kasteelle tulevalle esitetyt kysymykset vastaavat näin ollen jäseneksiottokysymyksiä.

Konfirmaatio (rippijuhla) on päätös tietyn ajan pituiselle opetusjaksolle, jossa on opetettu Raamattua, kristillistä uskoa ja kirkkomme oppia. Sellainen opetus on avointa kaikille asiasta kiinnostuneille eikä ole riippuvainen siitä, ovatko nuoret itse tai heidän vanhempansa olleet yhteydessä seurakuntaan. Konfirmaatiotoimitus tarkoittaa sitä, että seurakunta yhdessä pyytää siunausta niille, jotka ovat saaneet opetusta.

Varsinainen konfirmaatio, jossa henkilö itse vahvistaa uuden liiton Kristuksessa, johon liittoon hän nyt jo kuuluu kasteen kautta, tapahtuu jäseneksioton yhteydessä. Tuleva jäsen ilmaisee myös halunsa astua palvelutehtäviin.

Suomen Metodistikirkon käsikirja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.